Huippusuoritus on 90-prosenttisesti perusasioita, mutta niiden perusteellinen oppiminen on 100-prosenttisesti motivaatiokysymys. Opin tämän urheiluaikoinani, mutta se pätee yhtä lailla SaaS-firman tiiminrakennukseen.
Verkkokauppamaailmassa työmarkkinat käyvät tällä hetkellä kuumina. Väki liikkuu, palkkapyynnöt nousevat ja rekryäminen vie hurjasti aikaa. Tämä on hauskaa ja jännittävääkin, mutta isot virheet ovat koko ajan pienen arviointivirheen päässä. Vähän niin kuin lumilautailussa.
Työntekijän rekrytoinnissa loistava onnistuminen ja täydellinen epäonnistuminen ovat molemmat kiinni siitä, kuinka hyvin motiivit kohtaavat. Usein työnantaja etsii ihmistä, joka osaa jo asiat, mutta jonka voi valmentaa huippusuoritukseen sekä firman että työntekijän hyödyksi. Mutta kukaan ei voi motivoida toista. Siksi tärkeintä on, että työnhakijalla on todellinen, rehellinen palo onnistua tehtävässä parhaan kykynsä mukaan.
Muutama vuosikymmen sitten valmensimme Hannu Laakkosen kanssa maailman kärkitason lumilautailijoita. Koska laji oli uusi, valmentajia oli harvassa. Tekijämiehiä houkutteli osaamisemme, koska suomalaiset hallitsivat lajia. Perustimme tiimin ja toimme Leville leirille joukon Itävallan ja Sveitsin parhaita laskijoita. Olosuhteet olivat Suomessa paljon ankarammat kuin Keski-Euroopan sohjoisilla jäätiköillä. Itävallassa jos kaatui, saattoi jäädä paikalleen nauramaan, täällä joutui sairaalaan. Olimme Hannun kanssa sitä mieltä, että nämä kaverit osasivat kyllä näyttää hyvältä laudan päällä, mutta heiltä puuttui kyky laskea kun olosuhteet eivät olekaan optimaaliset, ja niinpä me sitten opetimme heidät lautailemaan suomalaisissa jäisissä ränneissä.
Leirille tuli vähän myöhässä myös sveitsiläinen kaveri nimeltä Fabien, kultalusikka suussa syntynyt veijari, bilettäjä ja naistenmies, mutta kuitenkin maailmanrankingin 33:s. Parissa päivässä Fabien onnistui hankkimaan kaksi tyttöystävää, ottamaan kaatokännit ja tulemaan aina myöhässä harjoituksiin. Me tietenkin otimme Hannun kanssa miehen puhutteluun.
- Mitä sä oikein haluat? kysyimme.
- Mä haluan maailmanmestariksi, sanoi Fabien.
- Luuletko, että noilla otteilla onnistut? kysyimme. - Jos et ole huomenaamuna ala-asemalla ensimmäisenä venyttelemässä, voit lähteä saman tien kotiin.
Kaveri oli aivan sairaan lahjakas. Hyppymattoarvot oli kovemmat kuin suomalaisilla korkeushyppääjillä, mutta mies oli saanut kaiken tähän asti liian helposti. Nyt hänen piti päättää, halusiko hän kehittyä. Katselin illalla ikkunasta, kun Fabien lähti kohti Hullua Poroa ja mietin, että tässä se nyt oli, tämän nuoren miehen lautailu-ura. Mutta tunnin kuluttua Fabien tuli takaisin kämpille ja meni nukkumaan.
Aamulla mies odotti ala-asemalla vetreänä ja valmiina oppimaan.
- Et sitten jäänyt sinne Hullun Poroon? kysäisin.
Fabien kertoi, että hän oli tilannut tuopin, sytyttänyt röökin, katsellut hetken tyttöjä ja ruvennut sitten miettimään. Ensimmäistä kertaa elämässä joku asetti rajoja, vaati jotakin. Rahaa hänellä oli, mutta muuten elämä oli rikkonaista. Joo, joku muu vaati, mutta päätös oli hänen. Fabien oli tumpannut ja lähtenyt nukkumaan.
Siitä lähtien Fabien Rohrer oli aina ensimmäisenä mäessä ja vielä samana vuonna hän voitti monta maailmancupin kilpailua ja myöhemmin himoitsemansa maailmanmestaruuden. Nykyään kaveri on Sveitsissä tv-tähti ja lautailemalla rahansa tehnyt miljonääri, mutta tulee joka vuosi Suomeen ja Leville. Ja soittaa minulle joka kerta kun on täällä. Myös muu Levillä ollut tiimi pärjäsi hyvin, itse asiassa porukka voitti seuraavina vuosina maailmancupissa melkein kaiken ja lajin taso nousi kohisten.
Tämä oli pitkä tarina, kun pitäisi puhua SaaS-firmojen kuumina käyvistä työmarkkinoista, mutta olen varma, että jokainen, joka oikeasti haluaa menestyä, ymmärtää, miksi kerroin sen. Myös työmarkkinoilla se suurin ero on niiden välillä, jotka arpovat, ja niiden, jotka ovat päättäneet onnistua.
Jos on motivoitunut, pärjää varmasti, mutta se tarkoittaa, että on valmis hinkkaamaan perusasioita kunnes varmasti osaa ne. Menestykseen ei ole oikopolkuja, ei edes superlahjakkaille eikä parhaat koulut käyneille. Tilanne on sama kuin urheilussa. Siinä on pakko tehdä paljon harjoituksia, jotka eivät tunnu kivalta. On pakko kärsiä, jos aikoo kehittyä.
Tämän vastakohta on työnhaun Tinder-kulttuuri, jossa vuoden, pahimmillaan kuukausien työskentelyn jälkeen aletaan etsiä uutta työnantajaa, jonka voisi yrittää hurmata, pahimmillaan katteettomilla lupauksilla ja väitteillä. Projektiin voi harkita ihmistä, joka pitää lyhyistä työsuhteista, mutta töihin en ottaisi hakijaa, jonka cv:stä löytyy uusi työpaikka rutiininomaisesti alle vuoden välein.
Vaikka menestys on 90-prosenttisesti puurtamista se ei tarkoita, että mikä tahansa hinkkaaminen toisi onnen. Pitää puurtaa oikeiden asioiden kimpussa. Urheilussa se tarkoittaa, että pitää puurtaa perustekniikan parissa kunnes se kulkee kuin hengitys. Ja sama pätee työelämässä.
Työnhakija ei saisi koskaan valehdella osaamistaan. Yltiörehellisyys tässä, kuten itse asiassa kaikessa muussakin, on paikallaan. Jos valehtelet ja saat paikan, sinun käy huonosti. Jos taas rehellisesti kerrot myös sen, mitä et vielä osaa, mutta vakuutat työnantajan siitä, että sinulla on sekä motivaatio että turnauskestävyys oppia se, työsuhteesta todennäköisesti muodostuu molemmille hyvä kokemus.
Työnantajalta oikeiden ihmisten löytäminen vaatii valmentajan silmää. Lahjat ovat toki tärkeitä, mutta motivaation löytyminen on vielä tärkeämpää. Huippusuoritus saattaa olla vasta vuosien päässä, mutta sitä rakennetaan jo ensimmäisestä työpäivästä. Työntekijän yltiörehellisyyttä on myös se, että hän osaa vaatia esimieheltään valmentavaa otetta.
Useimmat nykyajan ammatit ovat samaan aikaan sekä yksilö- että joukkulajeja. Oman suorituksen pitää olla kunnossa, mutta osa hyvää suoritusta on valmius ja taito taistella joukkueen puolesta. Dream team ei ole joukko itsekkäitä paskiaisia, vaan ihmisiä, jotka tietävät, että riittävä suoritus on yhdistelmä kaikkea sitä taitoa ja tahtoa, mitä joukkueesta löytyy. Ja jokaisen joukkueen jäsenen valmiutta ottaa hittiä tiimin puolesta, jos on pakko.
Olen tässä puhunut paljon huippusuorittajista, koska heissä tietyt ihmisluonnon piirteet näkyvät kirkkaina ja siksi niistä on helppo oppia. Normaali työelämä ei ole valmentautumista maailmancupiin, mutta silti siinäkin kaikki lähtee motivaatiosta ja perustaidoista. Rekrytoidessamma ihmisiä Upselleriin, kiinnitämme huomiota ennen kaikkea näihin ominaisuuksiin. Jos lisäksi arvomaailma on tarpeeksi samanlainen kuin muulla tiimillä, niin edellytykset loistavaan yhteiseen matkaan ovat hyvät. Ihminen on onnellisimmillaan kokiessaan kehittyvänsä itselleen ja yhteisölleen tärkeissä asioissa. Hyvän työpaikan ja hyvän työntekijän liitossa on lopulta kysymys tämän mahdollistamisesta.
Katso avoimet työpaikkamme osoitteessa https://www.upseller.fi/rekry/ sekä https://www.upseller.fi/en/jobs/
